Jätin vakituisen työni. Muutin mökille. Aloin kirjoittamaan romaania. Siinä olisi alku tälle blogille.
Kirjoittamisen lisäksi minun tarvitsi tehdä näin siksi, että saisin aikaa miettiä mitä haluaisin ja pystyisin tehdä seuraavaksi. Palaanko vielä samaan työhön ja rutiiniin vai voinko löytää jotain uutta suuntaa elämälleni.
Joskus aikaisemmin olisin saattanut kuulla kommentteja tyyliin: Oletko tullut hulluksi? Miten voit jättää työsi? Eihän niin voi tehdä! Varsinkaan tällaisina aikoina…
Onneksi oman ajan ottamisesta, downshiftaamisesta, pienistä linkoloistakin on tullut sen verran tavallisempaa, että sain päätöksestäni paljon positiivista palautetta. Kiitos siitä! Olisin tehnyt saman ratkaisun kaikesta huolimatta, mutta toki se lämmittää ja rauhoittaa mieltä, kun saa kannustusta.
Tulevista kirjoituksistani muodostuu selkeästi lifestyle blogi, koska en aio keskittyä tiukasti yhteen aihealueeseen vaan kirjoittaa milloin mistäkin mitä eteen tulee. Pikkuhiljaa blogin aikana päästään varmasti taustoihini ja siihen, miten päädyin Helsingin sykkeestä Keski-Suomeen maaseudun syvään rauhaan. Lisäksi uskon purkavani mietteitä siitä, millaista pienessä kylässä nyt sitten on pääkaupunkiin nähden, millaista juuri minun elämäni täällä on.
Vien myös itseni ja toivottavasti teidätkin pienelle matkalle siihen, miten kirjoitusprojektini etenee. Jos vähän tarkennan ensimmäisiä lauseitani, olen aloittanut kirjoittamaan tätä kirjaa yli kuusi vuotta sitten. Työn ohessa kirjoittaminen on vain takunnut mitä suurimmissa määrin. Nyt on ihana päästä tekstiin kunnolla käsiksi ja katsoa kuinka pitkälle idea kantaa.
Kirjoitan blogia kerran viikossa, sillä koetan jättää mahdollisimman paljon aikaa itse kirjaa varten. Koetan myös pysyä tiistaissa, niin tiedätte vähän mitä odottaa. Lisäksi aloittelen jatkokertomusta. Kertomuksen oli alun perin tarkoitus olla mukana romaanissa, mutta huomasin, että se poikkeaa ihan liikaa kaikista muista. Se tulkoon nyt tänne kevennykseksi. Jatkokertomusta pyrin julkaisemaan torstaisin, kerran kahdessa viikossa.
Tällaiselle polulle olen siis astunut. Se mihin se viekään ei voi olla huono juttu mitä ikinä vastaan tuleekaan tai jää tulematta. Tästä ajatuksesta koetan lähteä. Toivottavasti pysyt tässä kaikessa mukana, se olisi ihan älyttömän kivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti